Voittaako keinoäly ihmismielen?

Ihminen on aina kehitellyt fantasioita, joissa on jotain kiehtovampaa ja arvoituksellisempaa kuin mitä arkitodellisuudessa näemme. Vilkas mielikuvituksemme on luonut jumalia, paholaisia, salaperäisiä aarteita, velhoja, lentäviä esineitä ja kokonaisia kummallisia maailmoita. Keinoäly on aiemmin ollut yksi näistä erityisesti sci fi -kirjallisuuden ruokkimista fantasioista. Nyt se on tullut osaksi normaalia arkeamme. Monet tekniset laitteet omaavat nyt jonkinlaisen tietoisuuden. Esimerkiksi keinoälysiru osaa tarkastaa jääkaapin tilanteen ja ehdottaa, mitä sinne kannattaisi ostaa lisää. Tietokoneille ja älypuhelimille on kehitetty sovelluksia, jotka osaavat kommunikoida ihmisen kanssa monin eri tavoin. Ohjelmat voivat olla jopa niinkin älykkäitä, että normaali käyttäjä ei välttämättä edes huomaa juttelevansa koneen kanssa. Keinoälyjen kehityksen huomaa selkeimmin peleissä: mitä parempi keinoäly on vastustajana, sitä vaikeampaa peliä on voittaa. Tällaisella teknologialla on kuitenkin varjopuolensakin: keinoäly koetaan yhtä pelottavana kuin geenimuokkaus. Monet tieteiselokuvat ovat lietsoneet näitä pelkoja. Esimerkiksi Terminatorissa maailman valtaa Skynet-tietokoneverkko ja 2001: Avaruusseikkailussa Hal-tietokone haluaa ottaa avaruusaluksen vallan itselleen ja lopulta pyrkii tuhoamaan koko miehistön. Pelot kuitenkin johtuvat tietämättömyydestä. Teknologian avulla kehitetty tietoisuus ainoastaan noudattaa ohjelmoijan asettamia sääntöjä ja parametreja eivätkä ne ainakaan vielä pysty itse oppimaan inhimillisiä tunteita ja haluja. Eli tekoäly ei voi voittaa ihmisen mieltä ainakaan nykyisellä teknologialla. Vain ihminen osaa mukautua tilanteeseen, etsiä luovia ratkaisuja, toimia joko muiden hyväksi tai vastaan, tai ylipäätään tuntea erilaisia tunteita.

(Visited 61 times, 1 visits today)